Ɗii duuɓi cakkitiiɗi kala, ko cood-maa-mi coodtu-maa-mi woni hakkunde sarɗiyanke Kajjata Maalik Jallo e wondiiɓe mum lannda maɓɓe UFP. Ɓaawo luure garɗe hakkunde maɓɓe, won heen njaltinaa lannda kaa woɗɓe ɓee njowaa. Kajjata jeyenoo ko e yowenooɓe, kono haa jooni eɓe mbaɗda peɗeeli e gite kala subaka Allah pinaaɗo. Ndee winndannde waɗi ɗum ko Kajjata Maalik Jallo, ari ko jaabtaade Khaliilu Dedde, baɗnooɗo winndannde mum ine seyfita mo.
Khalilou Dedde, sarɗiyanke batirde ngenndiire ina yaltini winndannde nde tiitoonde mum: « Groupe parlementaire UFP~RFD »: Yeru luulndo demokaraasi jarɗo hormeede.
Khalilou sikkata ko ina waawi mooltaade e martaba groupe parlementaire haa ɓennina heen geɗe ɗe ngoongɗaani, geɗe puuyɗe ɗe o hebbini e winndannde makko ndee. Gaagaa golle groupe oo e mbaydi kuɓtidinndi, yimɓe fof ina laaɓaa, holi ɓurɓe tammbaade ndiin mbaydi njooɗndi~ Khalilou ne kay ina anndi.
Khalilou wiyi ina haawaa, ko yaltini mi e groupe oo, tawi mi rokkaani dalillaji. Mi anndaa ko moomanaagal makko foti noon, haa ko omo majjikinoo hol ko addani mi yaltude e groupe oo walla ko kanko majjude sarɗiyeeji Assembelee mbiyi ko so aɗa yiɗi yaltude e groupe parlementaire, a winndat tan mbiyaa a yaltii, ciifaa. So Khalilou ina naamndoo, dalilaaji ko yaltini mi groupe oo, maataw o janngaani winndannde am ndee tan. Ko ɗuum addani mo haalde ko alaa ɗo ɓaarii, e wondude e hakillantaagal ngal faafaani. Ɓuri haawnaade kay ko bolle puuyɗe ɗe o haali ɗee. Mbeɗe anndini Khalilou, maa mi jokku, so Allah jaɓii, e wonde e suudu sarɗiyeeji hee, e tee mbeɗe anndi holi no mbaɗat-mi haa ɗuum laatoo. Sarɗiyeeji suudu ina laaɓani mi. Maa mi ɗoofto ɗi. Mi anndaa holi to Khalilou fawi e wiyde, yo mi ado yaltude e lannda UFP tawo. Miin, ko ɓesngu toɗɗii mi yo mi wonan ɗum dipitee, e/tee wootani mi no haanirta nih e innde UFP. Khalilou ina aandi e miijo haɗngo ɗum foofde, ina yiyloo heɓde, e ciltirɗi manndaa oo, ko o ronki heɓde e ɗii duuɓi fof. E tee, e ɗum haangɗini mo, ina hebbini mo cekedele, haa o ronki anndude ɗo o foti haaɗde. Eɗum haɗi mo deeƴde, ina haɗi mo ɗaanaade. Omo anndi kay, miin e musiɗɓe am, e faamde min peeje maɓɓe, min mbaawii hisnude manndaa am, mo kanko e goomu makko etii fof heɓtude, ɓe ndonki. Khalilou haannoo ko fennude ciimtol mbaɗ-mi ngol, wonaa haalde coofka, ina seyfita, ina malla. O wiyi, o ruttantaako, daartol groupe oo ina faamnii, o alaa hujja. Ngam yiɗde jiiɓde hakkillaaji yimɓe, o saytina haala kaa, o nawta ɗum to yahraani, so ruttanaade wiyde, mi geddu batu mooɓondiral maɓɓe, mo rewaani laawol gila e fuɗɗoode, haa e no yuɓɓiniraa, haa e kawraaɗe mum kam juɓɓule toɗɗaaɗe heen e kala ko yaltunoo e nguun batu. Mi anndaa holi ko o faynditii e ruttanade kaan?
So Khalilou wiyii, njiɗ-mi ko laɓɓinde hoore am, e fawtude feloore e ardorde lannda kaa, ina jalnii. Feloore kay, paw-mi tan ko e mon, oɗon dipiteeji UFP, yahdiiɓe am ɓee. Jooni kay, Khalilou, yo fennu ko kaal-mi koo! won musiɗɗo makko gooto heptini ko kaal-mi ko, sabu oon, won ɗo wiyi, addani waɗde nih Kajjata ko sabu omo jogodii e maɓɓe luure to bannge lannda too. Ɗuum ina laaɓi! Ɗum noon wiyetee e tuubankoore ko « reglement de comptes » cuynugol mette mum. Ɗuum noon naftataa joomum en. Khalilou wiyi gongol am e groupe parlementaire fawii ko fenaande e huutoraade fenaande. Ko ɗum takkere bonnde nih, kono mi anndaa holi to fenaande ndee woni ? Ko nganndu-mi, ko Khalilou heɓtaneede suɓgo Moustapha Bedredine, mo 2/3 cate UFP Nuwaasoot toɗɗinoo, njamfaa, o tottaa! Ɗuum dey ina haani miijo mum haɗa mo ɗaanaade! Ko ɗum maataw, addanta mo haalde ko nannaaki, o feññira ɗum ndool-ndoolaagu ngondungu, haasidaagal e ngañamtumaagu. Khalilou, mo hersaani fawondirde postooji UFP fof, kañum tan e Mohamed, ina wiya ina foti hersinaade e am, fusirde groupe o sabu nde posto. Maataw o gaajoto!
Kamɓe ɓe kersaani, duuɓi nay eɓe njooɗii e hakke am, eɓe njiɗa mi deƴƴa, mi woppa hakke am, tawa kadi eɓe mbaɗdi heen ndool-ndoolagu. Kamɓe ɓe paalaaka hurum eddaagu, ɓe ngoƴaaka hakke gondigal, ɓe miijaaki janngo, yimɓe ina mbaawi renndude hare e ko naftata Muritani. Kalilou, manndaa dipitee oo, mi teettaani ɗum, ko miin njeyi, etee mbeɗe haandi heen ɗo ɗum ƴeewraa kala.
Mi anndaa holi ko Khalilou dañata e yiɗde feññinde, njiɗ-mi ko warde lannda ka mbaɗ-mi nguurndam e semmbe am fof e darnude ɗum? Walla bonnude groupe parlementaire mo compidaa mi, ngoppu-mi wuuri haa jooni? Naamndal ngal ina ruttinee e makko. Khalilou noon, woɗɗoyii, yo o ƴeew dartaade gila omo waawi.
Kajjata Maalik Jallo
Sarɗiyanke batirde ngenndiire Muritani