Gollingol sukaaɓe ko renndinde denndaangal golle pakitɗe kiiɗooje sukaaɓe e cukaagu mumen, kuccam mumen, ndimaagu mumen, neɗɗaagu mumen, faljo jaŋde, kaƴƴingol ɓanndu nduu ekn. Gollingol sukaaɓe, ko tiiɗallaaji winndireyankooji ɗi kaaɗaani tan e leyɗe baasɗe, kono yettiima e leyɗe galɗuɗe ƴellitiiɗe. Fedde UNICEF hollitii fotde 160 miliyoŋ cukalel tuggi duuɓi 5 haa 14 ko gollinteeɓe. Miliyoŋaaji jeetati piccal nay ɓeydiima e duuɓi cakkitiiɗi ɗii. Ɓeen sukaaɓe kaaɗaani tan e gollineede, kono kadi ngalaa hakke winnditaade ngam heɓde kaayitaaji keɓtinirɗi jeyegol mumen leydi. Gollingol sukaaɓe noon, ine heewi mbaydiiji, eɗen mbaawi laworaade ɗi hono nih e kala heen ciirol ndokken ɗum anndinoore mum heeriinde.
- Gollingol sukaaɓe nder duɗe janngirɗe
Duɗe Qur’aan ɗee ko hono no yoga e duɗe jannginooje Farayse nih, e won mbaydiiji no ngollinirta sukaaɓe nih. Sukaaɓe roƴanooɓe boowe denndaaɗe, jehe, laabi ine nguuri e njelaari gila puɗal haa mutal. Kala e maɓɓe koriiɗo sakkeede, suusaa hootirde juuɗe ɓole. Ɗiin kulhuli, addani ɓe ƴeewoyde golle ko wayi no rufoyde kurjuru, roondaade njeeyguuji, fittude ekn, ngam yoɓeede daña ko nawti. E tee ne, ko ɓe njoɓetee koo alaa no wayi. Haɗataa noon ɓe ngollinee golle ɓurtuɗe mbaawka maɓɓe, roondeede doŋle tedduɗe kadi kala no gollinoowo oo weliraa ko noon gollinirta ɓe haajaaka ƴeewde semmbe cukalel ko hattani e ko hattanaani ngati wonaa ɓiyum mo jibini e reedu mum. Ine waɗa sahaa so ɓe koriima dañde hay ɗeen golle baawnateeɗe, hulde hootirde juuɗe mehe ine duña ɓe e nguykaaji maa waalde e laabi nokkuuji joñiiɗi kadi kulɓiniiɗi tawo ngel miijotaako nguurndam maggel woni ko semmu huunde kala ine waawi heɓtaade ngel.
- Wasre e baɗe jooɗtoriɗe kuccinteeɗe e sukaaɓe rewɓe
Kuutoragol sukaaɓe rewɓe, renndude e mumen maa sakkitaade ɓe ko geɗe baɗtinooje ruttiyankooje deɓooje e heddiiɓe ɓee haa mbaɗta ɗum meccal, ngati waɗtude yiyrude kopporeeje keewɗe ɗe jahdiiɗo mum jogii maa comci jooɗɗi coormirteeɗi walla cuɗaari. Ngol ɗoon kuutoragol noon, rewɓe ine mbaɗiree heen pitti maa waawnere hoomtude ɗumen gila nde calotoo haa njaɓtora wonta macciɗinaaɓe. Ɗiin pitti hay worɓe ndaɗaani heen. Ine waɗa rewɓe mawɓe alɗuɓe gijortooɓe maa hoomtirooɓe noon sukaaɓe worɓe ɓe gollinta e galle. So cukalel mahiima e ɗeen geɗe jooɗtoriɗe ine baɗtina e fitti-renndiwal mum, jeyaa ko e mbaydi ɓurndi bonde e kuutoragol sukaaɓe. Cakkitagol sukaaɓe rewɓe maa rewɓe mawɓe gijortooɓe wondude e sukaaɓe worɓe jokkolɓe, ine adda rafiiji keewɗi, ko wayi no Sidaa walla reedu ndu yiɗaaka en kaalaani noon rafiiji jowitiiɗi e foofaango.
- Gollingol cukalel nder galle
Cukalel fotaani rokkeede tan wellitaare timmunde, ine hayoo tawo ndiga alaa golle tolniiɗe e mbaawka mum ɗe rokkaa. Alaa e sago anndinee golle galle, ɗe semmbe mum hattani, tawo alaa rewam mbaɗtinoojam e cellal ɓanndu nduu.
- Gollingol kaanngol jaɓotoongol : ko golle koyɗe, ɗe cukalel gollintee nder galle tawi muusaani e mum. Ɗeen golle ko ballitooje tiiɗtinde terɗe maggel e udditgol maa peertugol hakkille oo ko wayi no jaŋde, nelal, lawƴugol kaake, pittugol, baɗgol ataaye ekn.
- Gollingol ngol haanaani jaɓotaako : ko golle duumiiɗe tedduɗe, ɓurɗe semmbe maggel, ɗe ngel alanaa hattan tammbaade, baawɗe addude e maggel tayre. Woto ɗeen golle, pawondire e maggel tan, teppa ngel tonnga ngel haa ngel horoo janngoyde walla leeltina ƴellito ɓannduyankeewo maggel. Ɓuri hulɓinaade kadi, ko ngel ɗaccee e boylugol.
- Gollingol sukaaɓe e dow mbeddaaji
Gollinde sukaaɓe e dow mbeddaaji lemlemi gonɗi e semmu, teeŋti e laabi celi ine waawi saabaade paatagol joom mum. Ko wayi no, carwagol mburu, ñootgol paɗe, wonde jula-balabel, lawƴude otooji ekn. So cukalel jibinaama e sato baasdoolaagal, engel duñee e ɗanngal suuɗsuuɗoondu rewra e laaɗe faade doŋre Orop duunde Kanarii. Yiyde sukaaɓe macciɗinaaɓe gollinteeɓe, ine saɗti ; ko waɗtaaɓe kuutorɗe suuɗaaɓe e mbaydiiji ceertuɗi, banndiyaagal, njeeygu dorog, naatneede e konuŋkaagu lawɗungu sahaa kareeli…
- Peeje dartinooje tem gollingol sukaaɓe
Momtugol ngol gollinegol foti duggireede ko gila ɗo ɗaɗi mum ceŋii too, 112 miliyoŋ cukalel gollinteeɓe e calɗi ndema, 31, 4 miliyoŋ gollinteeɓe e sarwisaaji e 16,5 miliyoŋ gollinteeɓe e mbaylaandi. Heen 28% jogiiɓe tuggi duuɓi 5 haa 11. 35% ko jogiiɓe duuɓi 12 haa 14 naatnaaka e jaŋde. Jiidaa e 79 miliyoŋ nder maɓɓe ko gollinteeɓe, golle kulɓiniiɗe waɗɓe nguurndam mumen e semmu. Ittugol gollingol sukaaɓe, laatotaako ɗoon ɗo jojjanɗe maɓɓe njojjitaaka, ciynaaka. Jojjannde yummaare daɗɗiinde cukalel ko jannginde ɗum, wuurde e taariindi ndeeƴndi, ndeenaandi, ko sarɗiiji potɗi tabitineede. Haɓaade wasre fawaande e rewɓe, cowagol baawnengol, cowagol ngol yiɗaaka, baɗe jooɗtoriɗe renndoyankooje e pinalyankooje kam jogagol bonngol.
JP
Je suis Mauritanie et je suis étudiant ici dans Nouakchott