Ngal ɗoo pellital ƴettaa ko e sahaa batu diisnondiral goomu karallaagal »cellal woni arwannde » jowitiingal e rewindaade rafiiji jotondirɗi e ndunngu, nguun batu renndini ko hoolaaɓe kuuɓe jaagorɗe cellal, taariindi e ngaynaaka.
Nder bayyinaango saaktaango hannde, jaagorgal cellal hollitii nder ɗiin lappi juɓɓinteeɗi nder wertaango lesdi ndii ari ko ñawndude ñabbuuji garooji e sahaa ndunngu. Ɓurɗi waawde saraade e sahaa ndunngu.
Yontere faatiinde ndee, paawngal doogol rifti (La fièvre de la vallée du rift) teskaama ine ari e gelooɗi nder nokkuure Budarka, falnde Ayyuun, diiwal Hod bannge hirnaange. Hollitaama nih, nguun ñawu warii limre gelooɗi heewnde.
Teeŋtinaama wonde nguun ñawu ngaroowu e jawdi, ine raaɓa yimɓe. Ine jeyaa peeje kaɓtorɗe ɗee haɗde caragol ñawu nguu haɓtoraade ittude ndiyam ndiiñiɗam ngam dartinde deɓagol ñawu nguu.
Kampaañ deentorɗe haɓaade ñawu nguu, haɗii ɓesngu leydi ndii ñaamde teewu jawdi e reentaade memde jiibaaji jawɗi.
